Kymijoen suulla oli jo vuonna 1537 talo, jonka isäntä oli Suni. Siitä nimi Sunila, Sunin talo. Vuosisatoja myöhemmin rannalla pyöri saha, ja sahan väki asui puukasarmeissa.

Kun tänne päätettiin vuonna 1936 rakentaa sellutehdas, tarvittiin myös kylä. Sen piirsi Alvar Aalto: kodit kalliolle mäntyjen väliin, keskelle yhteinen pelto, kasvimaat, sauna ja pesula. Kodeissa oli lämmin vesi, keskuslämmitys ja oma vessa, harvinaista 1930-luvun työläiskodissa. Syksyllä 1938 kylässä asui jo 82 perhettä, 1950-luvulla noin 1 600 ihmistä.

Kesällä 1952 Sunilan soutajat toivat Suomen ensimmäisen soudun olympiamitalin. Kotona heitä odotti torvisoittokunta ja lähes 300 kyläläistä.

Sunila kuului Kymin kuntaan ja vuodesta 1951 Karhulan kauppalaan, ja vuodesta 1977 se on ollut osa Kotkaa. Tänään Sunilassa asuu yhä yli tuhat ihmistä, ja joka elokuu kylä avaa kotiensa ovet. Heinäkuussa 2026 Sunilan asuinalue nimettiin osaksi Unescon maailmanperintökohdetta Aalto Works.

Kuvat ovat piirroksia, jotka perustuvat aikalaiskuviin ja Kotkan kaupungin rakennustapaohjeeseen.

Mistä sinun kotikylän nimi tulee?

Lähteet: Kotus, Suomalainen paikannimikirja; Arkkitehti 10/1938; Eteenpäin 16.6.1936 ja 31.5.1938; Alvar Aalto -säätiö; Kotkan kaupunki; Museovirasto

Äänet: Yle Arkisto, CC BY 4.0