Lumijoelta tullut uudisasukas Paavali muutti 1660-luvulla Kemijärveltä pari peninkulmaa pohjoiseen, Lapin rajan yli, ilman lupaa. Rajan takana saamelaiset olivat pyytäneet ja kalastaneet vuosisatoja. Kun Paavali pyysi majavaa ja kalaa heidän vesillään, saamelaiset veivät asian Kemin talvikäräjille 2.3.1669. Vuonna 1671 määrättiin, että hänen kotansa oli hävitettävä. Käräjillä 4.3.1672 hänet tuomittiin 40 taalarin sakkoon, ja hänen piti maksaa vielä miehille, jotka purkivat kodan. Hänet ajettiin pois.

Vuonna 1673 Kalmarin plakaatti antoi uudisasukkaille oikeuden asettua Lappiin. Paavali vetosi siihen, palasi ja sai maaherralta luvan jäädä. Vuodesta 1686 hän maksoi lapinveroa. Käräjillä 2.3.1687, samana päivänä kuin ensimmäinen valitus 18 vuotta aiemmin, hän valitti yhdessä Sompion saamelaisen Niilo Simonpojan kanssa: joku oli vahingoittanut heidän riistanpyyntiään ja kalastustaan. Hän kuoli vuonna 1715 89-vuotiaana.

Hänen sukunimensä oli Pelkonen. Kun uusi kunta itsenäistyi Sodankylästä vuonna 1916, se sai hänen nimensä: Pelkosenniemi. Tänään siellä asuu 932 ihmistä. Se on Lapin pienin kunta, ja omien sanojensa mukaan sydämellisin.

Kuvat ovat piirroksia 1600-luvun puupiirrosten ja käräjäpöytäkirjojen tapaan.

Mistä sinun kotikuntasi nimi tulee?

Lähteet: G. A. Andersson (suvusto.fi); Wikipedia: Paavali Pelkonen, Pelkosenniemi; Pelkosenniemen kunta; Yle 2014

Äänet: KVV_Audio, CC BY 4.0