Tarinan mukaan hiidet, mahtava jättiläiskansa, rakensivat kirkkoa kilpaa ihmisten kanssa silloin, kun Satakunnan Lapin kirkkoa rakennettiin. Tarina kirjattiin Aamulehteen keväällä 1883, ja kirjoittaja kertoi myös kilpailun säännön: se kirkko kelpaa, jonka kellot soivat ensin. Ihmiset olivat nopeampia. He pystyttivät ensin tornin rungon, ja pian kellot soivat. Silloin hiidet paiskasivat kolme suurta kiveä kaataakseen kirkon ja rikkoakseen kellot, mutta kivet putosivat tien viereen. Tarun mukaan kivet kääntävät kylkeään aina, kun ne kuulevat kirkonkellot. Kirjoittaja lisäsi, etteivät ne ole koskaan kääntäneet. Hiisien kivinen kirkonlattia jäi metsään Sammallahdenmäelle.

Jo 1881 kerrottiin, että kyläläiset olivat kaivaneet mäen kiviröykkiöitä rahan toivossa. Löytyi vain luita ja yksi pyssyn piikivi.

Röykkiöt ovat hautoja. Mäellä on yli 30 röykkiötä, ja vanhimmat ovat pronssikaudelta, yli 3 000 vuoden takaa. Myös Kirkonlaattian latoivat ihmiset. Se on laakea ja suorakaiteen muotoinen, ja sitä pidetään ainoana laatuaan Pohjoismaissa. Sekin saattaa olla hauta. Vuodesta 1999 Sammallahdenmäki on ollut Unescon maailmanperintökohde. Kirkonlattia odottaa yhä kirkkoaan.

Oletko käynyt Sammallahdenmäellä?

Lähteet: Aamulehti 4.4.1883; Sanomia Turusta 26.7.1881; Uusi Suomi 25.7.1937; Unesco, Sammallahdenmäki; Wikipedia, Sammallahdenmäki; Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Äänet: Freesound ja BigSoundBank (CC0)