Moni muistaa laulun yhä, mutta sen tekijää ei tiedä kukaan.

Kesällä 1854 Bomarsundin suomalaiset sotilaat joutuivat Ahvenanmaalta vangeiksi Englantiin.

Marraskuussa 1854 Sanomia Turusta kertoi heidän kirjeistään: vangit oli nyt siirretty Lewesin kaupunkiin, ja he tekivät "kaffepannun alle pantawia puukransia, joita ne lukemattomat katsojat ostawat". Jokainen sai pitää ansionsa, mutta mitä maksettiin yli hinnan, se pantiin erilliseen kassaan "köyhäin ja tarwitsewain awuksi".

Laulu kulki suusta suuhun. Vanhin löytämämme painettu maininta on vuodelta 1909, ja vuonna 1924 tenori Otto Pyykkönen levytti sen New Yorkissa harmonikan säestyksellä. Tekijää ei kirjattu.

Hämeen Rengosta löytyi kuitenkin käsin kirjoitettu lauluvihko 1850-luvulta. Siinä laulun vanhin tunnettu versio, Ålandin sota laulu, kertoo vankeudesta Lewesin kaupungissa, ja lopussa pojat lähtevät kotiin laulaen: "Englantin valtakunta ihana tääl, mut isämme maa on ihanampi viel". Siksi tutkijat arvelevat, että laulun tekivät vangit itse.

Bomarsundin rauniot ovat yhä Sundissa, ja Lewesin St John sub Castron kirkkomaalla on muistomerkki suomalaisille vangeille.

Missä sinä opit tämän laulun?

Lähteet: Sanomia Turusta 21.11.1854; Suometar 22.12.1854; Pohjantähti 1.12.1909; Kansalliskirjasto, Se Oolannin sota (Columbia 3000-F, 1924); Yle 12.6.2013 (Pirjo-Liisa Niinimäki ja Jerker Örjans); Lewes History Group 2013.