Eräänä sunnuntaina keväällä 1873 pappi luki Kurun kirkossa synnintunnustusta: "Minä vaivainen syntinen ihminen." Silloin joku nousi tyhjään saarnatuoliin, hyppäsi kirjalaudalle ja aikoi hypätä siitä alas naisten niskaan.

Se oli suuri koira. Silminnäkijän mukaan se "moitti kai liian korkeaksi" eli piti hyppyä liian korkeana eikä hypännyt. Jos se olisi hypännyt, toiset olisivat pelästyneet kovasti ja kauempana istuvat nauraneet.

Silminnäkijä kirjoitti Tampereen Sanomiin, että kirkonvartijan pitäisi pitää koirat ulkona ja herätellä nukkujat. Lehden latoja kysyi perään: "Nukutaanko teillä niin suloisesti kirkossa?" Koiria kulki kirkoissa kautta maan: Saarijärvellä yksi katseli vuonna 1897 saarnatuolista alas "niinkuin saarnamies konsanaan". Kurun vanha puukirkko vuodelta 1781 seisoo yhä paikallaan.

Katsoja toivoi tätä tarinaa. Mikä tarina sinun kotikylästäsi pitäisi kertoa seuraavaksi?

Lähteet: Tampereen Sanomat 15.4.1873 ("Kurusta") ja 20.5.1873; Suomalainen 20.10.1897; Aamulehti 4.10.1931 (Kurun kirkko 150 vuotta); Museovirasto, RKY Kurun kirkonmäki; Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Äänet: Freesound ja BigSoundBank (CC0)