Taulakääpä kasvaa useimmiten koivussa, ja vanhassa kirjasuomessa se oli koivunsieni. Sen sisuksesta tehtiin taulaa: kääpä kuorittiin, liotettiin koivuntuhkan lipeässä ja hakattiin huovaksi. Tuluksilla isketty kipinä ei leimahtanut, vaan jäi kytemään taulaan tunneiksi. Taula-sana on kirjattu jo vuonna 1637, ja sen balttilainen juuri tarkoittaa palamista.

Kalevalan 48. runossa Väinämöinen kantaa tulen kotiin "koivun kääpihin kovihin" ja "koivun kuorella".

Vuonna 1991 Alppien jäätiköltä löytyi Ötzi, mies joka eli yli 5300 vuotta sitten. Hänen vyölaukussaan oli taulakääpää, ja hehkuvia hiiliä hän kantoi luultavasti tuohiastiassa vaahteranlehtiin käärittyinä.

Nuotion saa tehdä toisen maalle vain maanomistajan luvalla, eikä koskaan maastopalovaroituksen aikana. Pakurin kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, siihen tarvitaan maanomistajan lupa.

Oletko koskaan yrittänyt iskeä tulta tuluksilla?

Lähteet: Kotus, Suomen etymologinen sanakirja (taula, tulus); Kotus 2023, Sienitietoa vanhassa kirjasuomessa; Kalevala 48:281-286 (Lönnrot 1849); South Tyrol Museum of Archaeology (iceman.it); pelastuslaki 379/2011, 6 § (Finlex); Maaseudun Tulevaisuus 8.12.2017.