Kekri oli vanhan kansan uusi vuosi, kun sato oli korjattu ja karja navetassa. Savossa se oli pitkään vuoden suurin juhla. Sauna siivottiin ja lämmitettiin, ja tupaan katettiin pöytä täyteen ruokaa. Kuopion pitäjässä kerrottiin vuonna 1936, että ennen saunaan lähtöä lautasille kaadettiin velliä ja "pyhät miehet" kutsuttiin syömään. Oven takana kuunneltiin, kun he söivät. Sulkavalla saunaan varattiin vettä, että haltiat saisivat kylpeä talon väen jälkeen.

Vieraat olivat talon omia vainajia. Arkiston muistiinpanoissa heitä sanotaan myös haltioiksi, vanhasiksi ja pyhiksi miehiksi. Kekrinä he tulivat katsomaan, miten taloa hoidettiin. Heitä ei pelätty, vaan heidän uskottiin suojelevan taloa ja perhettä. Kangaslammilla emäntä kuuli kerran saunasta tullessaan maiskutusta ja sanoi: "Vielä Manalaiset matsuttaa, Tuonelaiset totsuttaa." Renki oli päästänyt siat syömään.

Pyhäinpäivänä, tänä vuonna lauantaina 31.10., haudoille viedään kynttilöitä. Museoviraston Elävän perinnön wikiluettelon mukaan tapa pohjaa juuri tähän perinteeseen. Ja moni lämmittää taas kekrisaunan.

Kynttilä palaa haudalla lyhdyssä. Avotulta ei saa sytyttää maastopalovaroituksen aikana (pelastuslaki 6 §).

Lämmitetäänkö teillä vielä kekrinä sauna?

Lähteet: Matti Sarmela, Suomen perinneatlas (SKS 1994), s. 108, 231 ja 389-390; SKS:n kansanrunousarkisto, Tietävä: Juhlakalenteri, Kekri (Kuopion pitäjä 1936, Sulkava 1939, Hirvensalmi 1937, Kangaslampi 1894); Museovirasto, Elävän perinnön wikiluettelo: Kekrin vietto; Yle 2.11.2012 ja 31.10.2021; pelastuslaki 6 §.