Naava on jäkälä. Se ottaa vetensä ja ravintonsa ilmasta, myös saasteet. Likaisessa ilmassa se jää muutaman millin mittaiseksi, puhtaassa se kasvaa parikymmentä senttiä. Jäkäliä käytetään yhä ilmanlaadun mittarina.

Vanhat tunsivat naavan toisesta syystä. Kalevalassa metsän ukko on "halliparta, havuhattu, naavaturkki". Uskottiin, että kun metsän haltija oli mielissään, turkin reunat hohtivat kultaa. Vieras ei ota isännän turkkia naulasta.

Laki sanoo saman: jäkälä ja sammal eivät kuulu jokaisenoikeuksiin. Naava saa jäädä puuhun.

Lähteet: Savonlinnan jäkäläkartoitus 2011-2012, HSY, Kaarle Krohn 1914, rikoslaki 28 luku, ympäristöministeriö. Kalevala: Elias Lönnrot 1849, runo 14.

Kuinka pitkää naavaa sinun lähimetsässäsi kasvaa?