Maanantai-iltana 13.7.1925 kangasalalainen pientilallinen tuli kotiin töistä ja laskeutui perkaamaan lähes 9 metriä syvää kaivoaan Tursolan kylässä. Jo laskeutuessaan hän huusi ylös, että kaivon seinät ovat hyvin heikot. Samassa kiviseinä romahti hänen päälleen, ja kaivoon sortui noin 250 kiveä, kukin 40-50 kiloa.

Paikalle kutsuttiin auttajia naapureistakin, ja kiviä nostettiin kiireellä ylös kello kahdeksasta illalla kello yhteen yöllä. Silloin kaikki pitivät selvänä, että mies oli jo kuollut, ja kaivamista päätettiin jatkaa aamulla. Juuri kun oltiin lähdössä, kaivosta kuului ääniä.

Mies oli saanut päänsä kahden kiven väliin, niin että hänelle jäi hengitysaukko. Hengittäminen kävi raskaaksi vasta, kun hän huusi. Kaivamista jatkettiin aamuyöhön, ja vielä pään tultua esiin häntä kaivettiin irti pari tuntia. Noin yhdeksän tuntia kivien alla, eikä hän ollut loukkaantunut sanottavasti ollenkaan.

Lähteet: Tampereen Sanomat 15.7.1925; Helsingin Sanomat 16.7.1925; Aamulehti 15.7.1925; Kouvolan Sanomat 18.7.1925 (digi.kansalliskirjasto.fi).