Lauantaina 18.7.1964 kello 15 Verlan puuhiomon viimeinen käynnissä ollut hiomakone pysähtyi Jaalassa. Tehtaan lakkauttamisesta oli päätetty jo 1952, ja väki oli vähitellen siirtynyt yhtiön muille tehtaille tai jäänyt eläkkeelle. Verla teki pahvia yhä 1800-luvun menetelmin, ja sitä kerrotaan kutsutun jo silloin museotehtaaksi.

Käytöstä jääneet tehdasrakennukset oli tapana purkaa. Kymiyhtiön tiedotuspäällikkö Veikko Talvi oli kuitenkin valokuvannut Verlan työtä ja haastatellut sen väkeä jo vuosia, ja hänen aloitteestaan tehtaan viimeisistä työpäivistä kuvattiin dokumenttielokuva. Talvi ehdotti museota heti sulkemisen jälkeen ja kirjallisesti 1966.

Kesäkuussa 1969 Verlassa vieraili Kymin englantilaisen tytäryhtiön Star Paperin johto. Kerrotaan, että sen puheenjohtaja kysyi, pitäisikö Verlasta tehdä museo, ja Kymin johto vastasi suunnitelmien olevan jo valmiina. Rakennukset ja koneet jäivät paikoilleen. Museoviraston kuvaston mukaan mestarin konttori tehtaan yläkerrassa jätettiin täsmälleen siihen kuntoon, jossa se oli vuonna 1964.

Verla avattiin Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona 14.5.1972, samana vuonna kun Kymiyhtiö täytti sata vuotta. Vuonna 1996 Verla liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Nykyään Verla kuuluu Kouvolaan, ja Verlassa käy vuosittain kymmeniätuhansia vierailijoita.

Lähteet: Verlan tehdasmuseo, verla.fi (historia); Teollisuusperintöreitti, teollisuusperintoreitti.fi; Maailmanperintö Suomessa, maailmanperinto.fi; Visit Kouvola; Wikipedia: Verlan puuhiomo ja pahvitehdas; Tekniikan Waiheita 1985; Yle 3.5.2018 ja 28.6.2025; Veikko Talven valokuvat 1964 ja Museoviraston kuva 1998 (Finna).