Suvantojärvi Karjalankannaksella laski ennen Vuokseen. Laatokasta sen erotti Taipaleen kylän kohdalla vain kapea hiekkaharju. Harjun läpi oli yritetty kaivaa ojaa jo vuosia aiemmin, mutta työ oli jäänyt kesken.

Keväällä 1818 tulva nosti järven poikkeuksellisen korkealle. Vesi lähti aamulla harjun yli, ja iltaan mennessä harju oli poikki. Valkjärven rovasti Johan Stråhlman kirjoitti kesäkuussa 1818, että harjulla asuneet talonpojat ehtivät pelastaa henkensä ja tavaransa ja siirsivät talonsa naapurien avulla. Virta vei vain rukoushuoneen ja yhden pienen tuvan.

Päivästä lähteet eivät ole yhtä mieltä. Stråhlmanin kertomuksessa, jonka Åbo Allmänna Tidning julkaisi 31.10.1818, päivä on tiistai 26. toukokuuta. Sakkolan seurakunnan muistiinpanoissa, joita Fennia-sarjan tutkimus lainaa, päivä on torstai 21. toukokuuta. Siksi tarinassa sanotaan vain toukokuussa.

Järven pinta laski noin seitsemän metriä, ja vanhaa järvenpohjaa paljastui noin 5 000 hehtaaria, suurelta osin viljavaa maata. Kiviniemen kuivuneesta lahdesta löytyi kirkonkello, jossa oli vuosiluku 1616. Tarina miehestä, jonka aitaa ranta pakeni, on kansantarinaa, ja sen kirjoitti muistiin Topelius.

Karjalankannaksella virtaava Taipaleenjoki syntyi sinä päivänä. Vuonna 1857 myös Vuoksi käännettiin Kiviniemessä Suvantoon, ja siitä asti suurin osa Vuoksen vedestä on laskenut Laatokkaan Taipaleenjokea pitkin.

Tarina löytyi katsojan vinkistä. Kiitos siitä.

Jos sukusi on Sakkolasta, Metsäpirtistä tai Raudusta: mitä Suvannon laskusta on teillä kerrottu?

Lähteet: Åbo Allmänna Tidning 31.10.1818, Morgonbladet 16.8.1876 ja Fennia 20 (1902-1903) (digi.kansalliskirjasto.fi); Pertti Vakkilainen, Suvannon lasku 1818 (sakkola.fi); Käkisalmen museo; Wikipedia: Suvanto, Taipaleenjoki.