Kesällä 1834 kaksi suomalaista mittaajaa, Oberg ja Melan, nousi Korpilahdella Oravivuorelle. Vuori kohoaa jyrkkänä suoraan Päijänteestä, noin kahden kilometrin päässä Puolakan kylästä, ja sen laelta näkyy kauas.

Mittaajat mittasivat kulmia kukkulalta toiselle. Kolmioista muodostui yli 2 800 kilometrin ketju, joka kulkee kymmenen maan halki, ja sen avulla laskettiin maapallon koko ja muoto.

Kaukaisten mäkien puiset merkit piti nähdä tyyninä ja selvinä. 6. elokuuta 1834 ne näkyivät, kauimpana Jyväskylän Ronninmäki 33 kilometrin päässä. Jokainen kulma luettiin kymmenen kertaa, ja vuorelle palattiin vielä elokuun lopussa ja syyskuussa.

Pisteet merkittiin poraamalla kallioon reikä, johon kiinnitettiin lyijyllä kuparilevy. Levyt ovat kadonneet, mutta Oravivuoren reikä jäi. Siitä on mitattu Suomen karttoja, ja vuonna 1930 sen viereen, 43 sentin päähän, mitattiin uusi kolmiopiste.

Vuonna 2005 Struven ketju pääsi Unescon maailmanperintöluetteloon. Siitä suojeltiin 34 pistettä, kuusi Suomessa, ja yksi niistä on Oravivuoren laella. Korpilahti on nyt osa Jyväskylää. Vuorelle nousee noin kilometrin polku, laella on puinen mittaustorni, ja kalliossa on yhä se reikä.

Mikä on kotiseutusi paras näköalapaikka?

Lähteet: F. G. W. Struve, Arc du méridien de 25° 20' (osat 1 ja 2, 1857 ja 1860); Unescon maailmanperintöhakemus Struve Geodetic Arc (2004); A. Donner ja A. Petrelius, Fennia 1 (1889); Keski-Suomi 9.7.1889 sekä Sisä-Suomi 26.10. ja 19.11.1927 (digi.kansalliskirjasto.fi); Maanmittauslaitos; Visit Jyväskylä; Wikipedia: Struven ketju.