Keväällä 1868 tamperelaisen apteekkarin Gustaf Adolf Serlachiuksen apteekki paloi. Hän myi liikkeensä, ja rahat riittivät vain tehtaan kivijalkaan. Loput hän otti velaksi ja pani kaiken yhden kosken varaan: Mäntän kosken.

Koski oli kaukana kaikesta, ja puumassa vietiin veneillä ja hevosilla Hämeenlinnan rautatielle. Sateisena syyspäivänä Serlachius purjehti Näsijärven yli kuuden pohjalaisen kirvesmiehen kanssa.

Kahdesti hän oli vähällä menettää tehtaan, mutta tehdas selvisi. Työläiset rakensivat itse koulun vuonna 1869. Vuonna 1880 Mäntässä asui noin 300 ihmistä, vuonna 1930 jo 3 620.

Vuonna 1961 Mänttään tuli Suomen ensimmäinen pehmopaperikone, ja 1960-luvulla syntyi Serla. Tänään tehdas tekee yhä paperia, ja Mänttä on Serlachius-museoiden ja kesän kuvataideviikkojen kaupunki.

Kuvat ovat piirroksia.

Mikä yksi päätös teki sinun kotiseudustasi sen, mikä se on?

Lähteet: RKY; Biografiskt lexikon för Finland; Serlachius-museot; Aamulehti 16.9.1928; Tampereen Sanomat 29.12.1868; Kotus

Äänet: nicStage, Yle Arkisto, CC BY 4.0