Juhannusaattona 1649 Turun akatemian ylioppilas Petrus Magni Gyllenius kävi muiden ylioppilaiden kanssa Kupittaan lähteellä, jota kutsuttiin myös Pyhän Johanneksen lähteeksi. Päiväkirjaansa hän kirjoitti kuulleensa, että aiempina vuosina koko kaupungin väki oli tullut lähteelle uhraamaan ja tehnyt tulia, joiden ympärillä leikittiin. Sittemmin maistraatti oli asettanut vahdin, joka ajoi pois "thet vedskepliga folcket", taikauskoisen väen.

Tarinan mukaan piispa Henrik kastoi Kupittaan lähteellä ensimmäiset suomalaiset. Gyllenius ei mainitse tarinaa, ja samaa kerrotaan Rymättylän ja Taivassalon lähteistä. Tarina on liitetty lähteeseen myöhemmin.

Lähteeseen heitettiin rahaa ja neuloja, eikä niitä saanut viedä pois. Eräs kertoja muisti ottaneensa poikana lähteestä rahan ja sairastuneensa kotona. Vanhemmat käskivät viemään rahan heti takaisin, ja vaivat katosivat.

1680-luvulla lähteestä tuli terveyslähde, ja vuonna 1824 sille rakennettiin Charles Bassin kahdeksankulmainen lähdepaviljonki. Se on kylpylän rakennuksista ainoa jäljellä, Turun vanhimmassa puistossa Kupittaalla.

Mitä teidän kylänne lähteeseen on heitetty?

Lähteet: Petrus Magni Gylleniuksen päiväkirja (Diarium Gyllenianum 1822); Kaisa Kyläkoski, Elore 2/2024; Yle 14.9.2020; Turun kaupunki, Kupittaanpuiston historia; Turun museokeskus.
Äänet: kevp888 (Freesound), CC BY 4.0.