Tarinan mukaan Könnin kuokkamies kuokki tuulen tai kellokoneiston voimalla, mutta se ei osannut kääntyä. Se kuokki suoraan jokeen, "eikä mestari enää viitsinyt tehdä toista konetta". Jo Aleksis Kivi käytti kuokkamiestä vertauksena Seitsemässä veljeksessä vuonna 1870.

Könnin sepät olivat oikeita mestareita: kelloja, lukkoja ja vesivasara, joka takoi keväisin rautaa veden voimalla. Mutta suvun historiassa vuodelta 1841, jossa luetellaan kaikki heidän työnsä, kuokkamiestä ei ole. Vaasa-lehti kirjoitti 1929, että kansantaru "ei ota uskoakseen, että Ilmajoen alajoen pellot olisivat kuokitut käsivarsien voimalla".

Könnin kello on näyttänyt aikaa Senaatintorilla vuodesta 1822.

Kuulitko sinä tarinan kuokkamiehestä lapsena?

Lähteet: Helsingfors Morgonblad 30.9. ja 4.10.1841; Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä (1870); Mikkeli 6.2.1905; Vaasa 25.10.1929; Ilmajoki 14.9.1939. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.