Vielä 1960-luvulla Lappajärveä sanottiin tulivuorijärveksi. Järven keskeltä, Kärnänsaaresta, saatiin mustaa ja tavattoman kovaa kiveä, ja ympäristön pitäjien tuulimyllyissä siipiakseli pyöri sen varassa. Kiveä pidettiin laavana. Kesällä 1926 professori Pentti Eskola totesi sen vanhan tulivuoren purkauskanavan jäänteeksi.

Vuonna 1967 ruotsalainen geologi Nils-Bertil Svensson tutki kiveä mikroskoopilla. Sen kvartsinsiruissa oli tiheitä, suoria viivoja monessa suunnassa ristiin rastiin. Sellaisia ei synny tulivuoressa vaan valtavan iskun paineessa.

Lauantaina 3.2.1968 Svenssonin kirjoitus ilmestyi Nature-tiedelehdessä: Lappajärvi saattoi olla meteoriitin törmäyskraatteri. Martti Lehtisen väitöskirja vahvisti sen 1976. Nykytiedon mukaan noin puolentoista kilometrin kokoinen asteroidi iski Lappajärven lakeudelle noin 78 miljoonaa vuotta sitten ja kaivoi noin 23 kilometrin levyisen kraatterin. Isku sulatti kallion, ja siitä jähmettyi Kärnänsaaren musta kivi, kärnäiitti.

Keväällä 2024 Lappajärven Kraatterijärvi Geopark hyväksyttiin Unescon geoparkiksi. Kärnänsaaren rannoilla musta kivi on yhä nähtävissä.

Oletko käynyt Lappajärvellä?

Lähteet: Vaasa 16.7.1921 ja 18.9.1926, Aamulehti 22.9.1926, Uusi Suomi 25.9.1926, Pohjanmaan aikataulu 1935, Eteläpohjalaisten joulu 1936 (digi.kansalliskirjasto.fi); N.-B. Svensson, Nature 217 (3.2.1968); M. Lehtinen, Bulletin of the Geological Society of Finland 42 (1970); Teemu Öhman, Geologi 74 (2022); Satu Hietala, Geologi 77 (2025); Yle 27.3.2024; Wikipedia: Lappajärvi (järvi).